maaduttaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
maaduttaminen (38)
- teonnimi verbistä maaduttaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | maaduttaminen | maaduttamiset |
| genetiivi | maaduttamisen | maaduttamisten maaduttamisien |
| partitiivi | maaduttamista | maaduttamisia |
| akkusatiivi | maaduttaminen; maaduttamisen |
maaduttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | maaduttamisessa | maaduttamisissa |
| elatiivi | maaduttamisesta | maaduttamisista |
| illatiivi | maaduttamiseen | maaduttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | maaduttamisella | maaduttamisilla |
| ablatiivi | maaduttamiselta | maaduttamisilta |
| allatiivi | maaduttamiselle | maaduttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | maaduttamisena (maaduttamisna) |
maaduttamisina |
| translatiivi | maaduttamiseksi | maaduttamisiksi |
| abessiivi | maaduttamisetta | maaduttamisitta |
| instruktiivi | – | maaduttamisin |
| komitatiivi | – | maaduttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | maaduttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
maaduttamis- | |