mölinä
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]mölinä (13)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈmølinæ/
- tavutus: mö‧li‧nä
Etymologia
[muokkaa]Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mölinä | mölinät |
| genetiivi | mölinän | mölinöiden mölinöitten mölinöjen (mölinäin) |
| partitiivi | mölinää | mölinöitä mölinöjä |
| akkusatiivi | mölinä; mölinän |
mölinät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mölinässä | mölinöissä |
| elatiivi | mölinästä | mölinöistä |
| illatiivi | mölinään | mölinöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mölinällä | mölinöillä |
| ablatiivi | mölinältä | mölinöiltä |
| allatiivi | mölinälle | mölinöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mölinänä | mölinöinä |
| translatiivi | mölinäksi | mölinöiksi |
| abessiivi | mölinättä | mölinöittä |
| instruktiivi | – | mölinöin |
| komitatiivi | – | mölinöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | mölinä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- mölinä Kielitoimiston sanakirjassa