mööpeli

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

mööpeli (6)[1]

  1. (vanhahtava, puhekieltä) huonekalu

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmøːpeli/
  • tavutus: möö‧pe‧li

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mööpeli mööpelit
genetiivi mööpelin mööpelien
mööpeleiden
mööpeleitten
partitiivi mööpeliä mööpeleitä
mööpelejä
akkusatiivi mööpeli;
mööpelin
mööpelit
sisäpaikallissijat
inessiivi mööpelissä mööpeleissä
elatiivi mööpelistä mööpeleistä
illatiivi mööpeliin mööpeleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi mööpelillä mööpeleillä
ablatiivi mööpeliltä mööpeleiltä
allatiivi mööpelille mööpeleille
muut sijamuodot
essiivi mööpelinä mööpeleinä
translatiivi mööpeliksi mööpeleiksi
abessiivi mööpelittä mööpeleittä
instruktiivi mööpelein
komitatiivi mööpeleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo mööpeli-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6