märkiä
Suomi
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]märkiä
- (taivutusmuoto) monikon partitiivimuoto sanasta märkä
Substantiivi
[muokkaa]märkiä
- (taivutusmuoto) monikon partitiivimuoto sanasta märkä
Verbi
[muokkaa]- erittää märkää
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈmærkiæˣ/
- tavutus: mär‧ki‧ä
Etymologia
[muokkaa]johdos substantiivista märkä (johdin -i-) [1]
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: märkiminen
Aiheesta muualla
[muokkaa]- märkiä Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 363 Kaksitavuisten i-verbien rakenne ja merkitys