märistä

Katso myös: Marista, marista

Suomi

Adjektiivi

märistä

1. (taivutusmuoto) monikon elatiivimuoto sanasta märkä

   Vaimo aina nalkutti märistä sukista.

Liittyvät sanat

Rinnakkaismuodot

• (murteellinen) märjistä

Verbi

märistä (66) (taivutus[luo])

1. (murteellinen) marista, mankua

Ääntäminen

• IPA: /ˈmærist̪æˣ/
• tavutus: mä‧ris‧tä

Tavutus

• tavutus: mä‧ris‧tä

Käännökset

1. kitistä

Ks. marista

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: märiseminen

Verbi

märistä

1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä märistää
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä märistää
3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä märistää