märehtiminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
märehtiminen
- märehtijöiden etumahoihinsa, pötsiin tai verkkomahaan, nielemän rehun uudelleenpureksiminen
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | märehtiminen | märehtimiset |
| genetiivi | märehtimisen | märehtimisten märehtimisien |
| partitiivi | märehtimistä | märehtimisiä |
| akkusatiivi | märehtiminen; märehtimisen |
märehtimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | märehtimisessä | märehtimisissä |
| elatiivi | märehtimisestä | märehtimisistä |
| illatiivi | märehtimiseen | märehtimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | märehtimisellä | märehtimisillä |
| ablatiivi | märehtimiseltä | märehtimisiltä |
| allatiivi | märehtimiselle | märehtimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | märehtimisenä (märehtimisnä) |
märehtimisinä |
| translatiivi | märehtimiseksi | märehtimisiksi |
| abessiivi | märehtimisettä | märehtimisittä |
| instruktiivi | – | märehtimisin |
| komitatiivi | – | märehtimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | märehtimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
märehtimis- | |
Käännökset[muokkaa]
1. märehtiminen
|