mäkinen
 |
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
mäkinen (38) (komparatiivi mäkisempi, superlatiivi mäkisin) (taivutus[luo])
- mäkiä sisältävä; pinnanmuodoiltaan mäkinen
- Maasto oli siellä kovin mäkinen.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈmækinen/, [ˈmæk̟iˌne̞n]
- tavutus: mä‧ki‧nen
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
1. mäkiä sisältävä; pinnanmuodoiltaan mäkinen
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: mäkisyys
Aiheesta muualla[muokkaa]
- mäkinen Kielitoimiston sanakirjassa