määräisyys
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
määräisyys (40)
- se, että on määräinen
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈmæːræi̯syːs/
- tavutus: mää‧räi‧syys
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | määräisyys | määräisyydet |
| genetiivi | määräisyyden | määräisyyksien |
| partitiivi | määräisyyttä | määräisyyksiä |
| akkusatiivi | määräisyys; määräisyyden |
määräisyydet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | määräisyydessä | määräisyyksissä |
| elatiivi | määräisyydestä | määräisyyksistä |
| illatiivi | määräisyyteen | määräisyyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | määräisyydellä | määräisyyksillä |
| ablatiivi | määräisyydeltä | määräisyyksiltä |
| allatiivi | määräisyydelle | määräisyyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | määräisyytenä | määräisyyksinä |
| translatiivi | määräisyydeksi | määräisyyksiksi |
| abessiivi | määräisyydettä | määräisyyksittä |
| instruktiivi | – | määräisyyksin |
| komitatiivi | – | määräisyyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | määräisyyde- | |
| vahva vartalo | määräisyyte- | |
| konsonantti- vartalo |
määräisyyt- | |
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on määräinen
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- määräisyys Kielitoimiston sanakirjassa