lyyhistyminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
lyyhistyminen (38)
- teonnimi verbistä lyyhistyä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lyyhistyminen | lyyhistymiset |
| genetiivi | lyyhistymisen | lyyhistymisten lyyhistymisien |
| partitiivi | lyyhistymistä | lyyhistymisiä |
| akkusatiivi | lyyhistyminen; lyyhistymisen |
lyyhistymiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lyyhistymisessä | lyyhistymisissä |
| elatiivi | lyyhistymisestä | lyyhistymisistä |
| illatiivi | lyyhistymiseen | lyyhistymisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lyyhistymisellä | lyyhistymisillä |
| ablatiivi | lyyhistymiseltä | lyyhistymisiltä |
| allatiivi | lyyhistymiselle | lyyhistymisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lyyhistymisenä (lyyhistymisnä) |
lyyhistymisinä |
| translatiivi | lyyhistymiseksi | lyyhistymisiksi |
| abessiivi | lyyhistymisettä | lyyhistymisittä |
| instruktiivi | – | lyyhistymisin |
| komitatiivi | – | lyyhistymisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lyyhistymise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
lyyhistymis- | |