luutia
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]luutia
- (taivutusmuoto) monikon partitiivimuoto sanasta luuta
Verbi
[muokkaa]Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈluːt̪iɑˣ/
- tavutus: luu‧ti‧a
Etymologia
[muokkaa]johdos nominista luuta ( johdin -i- ) [1]
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: luutiminen
Aiheesta muualla
[muokkaa]- luutia Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 363 Kaksitavuisten i-verbien rakenne ja merkitys