luuta
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Sisällysluettelo
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- yl. varrellinen lattian tai vastaavien pintojen lakaisuväline
- Varvuista tehtyä luutaa käytetään monesti ilman erillistä vartta.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈluut̪ɑ/
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | luuta | luudat |
genetiivi | luudan | luutien (luutain) |
partitiivi | luutaa | luutia |
akkusatiivi | luuta; luudan | luudat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | luudassa | luudissa |
elatiivi | luudasta | luudista |
illatiivi | luutaan | luutiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | luudalla | luudilla |
ablatiivi | luudalta | luudilta |
allatiivi | luudalle | luudille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | luutana | luutina |
translatiivi | luudaksi | luudiksi |
abessiivi | luudatta | luuditta |
instruktiivi | – | luudin |
komitatiivi | – | luutine- + omistusliite |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
harjasluut, havuluuta, kyläluuta, luudanvarsi, luutamummo, luutapallo, uuniluuta, varpuluuta, varsiluuta
Aiheesta muualla[muokkaa]
- luuta Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi[muokkaa]
luuta
- (taivutusmuoto) yksikön partitiivi sanasta luu