luotti

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

luotti (5-C)

  1. kukkakasvien emin siitepölyä vastaanottava tahmea kärkiosa

Etymologia[muokkaa]

Elias Lönnrotin 1850-luvulla käyttöön ottama uudissana[1]

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈluot̪ːi/

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi luotti luotit
genetiivi luotin luottien
partitiivi luottia luotteja
akkusatiivi luotti; luotin luotit
sisäpaikallissijat
inessiivi luotissa luoteissa
elatiivi luotista luoteista
illatiivi luottiin luotteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi luotilla luoteilla
ablatiivi luotilta luoteilta
allatiivi luotille luoteille
muut sijamuodot
essiivi luottina luotteina
translatiivi luotiksi luoteiksi
abessiivi luotitta luoteitta
instruktiivi luotein
komitatiivi luotteine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • luotti Kielitoimiston sanakirjassa
  • luotti Tieteen termipankissa

Verbi[muokkaa]

luotti

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä luottaa

Viitteet[muokkaa]

  1. Elias Lönnrot, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tietopaketti. Raija Majamaa 2007. Viitattu 16.7.2016.