luottava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
luottava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä luottaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | luottava | luottavat |
| genetiivi | luottavan | luottavien (luottavain) |
| partitiivi | luottavaa | luottavia |
| akkusatiivi | luottava; luottavan | luottavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | luottavassa | luottavissa |
| elatiivi | luottavasta | luottavista |
| illatiivi | luottavaan | luottaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | luottavalla | luottavilla |
| ablatiivi | luottavalta | luottavilta |
| allatiivi | luottavalle | luottaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | luottavana | luottavina |
| translatiivi | luottavaksi | luottaviksi |
| abessiivi | luottavatta | luottavitta |
| instruktiivi | – | luottavin |
| komitatiivi | – | luottavine |