luoteinen

Suomi

Adjektiivi

luoteinen (38) (komparatiivi luoteisempi, superlatiivi luoteisin) (taivutus[luo])

1. luoteen suunnassa sijaitseva

Ääntäminen

• IPA: /ˈluo̯t̪ei̯nen/
• tavutus: luo‧tei‧nen

Etymologia

• substantiivi luode ((vahva) vokaalivartalo luotee-) + johdin -inen

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

luoteiskärki, luoteismyrsky, luoteistuuli

Aiheesta muualla

• luoteinen Kielitoimiston sanakirjassa
• luoteinen Tieteen termipankissa