luomakunta
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
luomakunta (10)
- (ylätyyliä, uskonto) maailma
- Ihmisen tehtävä on viljellä ja varjella luomakuntaa ja toimia tuhon voimia vastaan. (evl.fi)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈluo̯mɑˌkunt̪ɑ/
- tavutus: luo‧ma‧kun‧ta
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana sanoista luoma ja kunta
Aiheesta muualla[muokkaa]
- luomakunta Kielitoimiston sanakirjassa