luin

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

luin

  1. (taivutusmuoto) monikon instruktiivi sanasta luu

Verbi[muokkaa]

luin

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä lukea