luikkiminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
luikkiminen (38)
- teonnimi verbistä luikkia
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | luikkiminen | luikkimiset |
| genetiivi | luikkimisen | luikkimisten luikkimisien |
| partitiivi | luikkimista | luikkimisia |
| akkusatiivi | luikkiminen; luikkimisen |
luikkimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | luikkimisessa | luikkimisissa |
| elatiivi | luikkimisesta | luikkimisista |
| illatiivi | luikkimiseen | luikkimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | luikkimisella | luikkimisilla |
| ablatiivi | luikkimiselta | luikkimisilta |
| allatiivi | luikkimiselle | luikkimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | luikkimisena (luikkimisna) |
luikkimisina |
| translatiivi | luikkimiseksi | luikkimisiksi |
| abessiivi | luikkimisetta | luikkimisitta |
| instruktiivi | – | luikkimisin |
| komitatiivi | – | luikkimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | luikkimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
luikkimis- | |