luhta
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]
- (maatalous) luhtaniitty, avoluhta; rantaniitty, jolle joki tai järvi joskus tulvii
- tulvavaikutteinen suo, joka sijaitsee vesistön läheisyydessä
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈluht̪ɑ/
- tavutus: luh‧ta
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | luhta | luhdat |
| genetiivi | luhdan | luhtien (luhtain) |
| partitiivi | luhtaa | luhtia |
| akkusatiivi | luhta; luhdan |
luhdat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | luhdassa | luhdissa |
| elatiivi | luhdasta | luhdista |
| illatiivi | luhtaan | luhtiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | luhdalla | luhdilla |
| ablatiivi | luhdalta | luhdilta |
| allatiivi | luhdalle | luhdille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | luhtana | luhtina |
| translatiivi | luhdaksi | luhdiksi |
| abessiivi | luhdatta | luhditta |
| instruktiivi | – | luhdin |
| komitatiivi | – | luhtine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | luhda- | |
| vahva vartalo | luhta- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]balttilainen laina[1]
Käännökset
[muokkaa]2. tulvavaikutteinen suo, joka sijaitsee vesistön läheisyydessä
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]luhtaherttu, luhtahuitti, luhtakaali, luhtakana, luhtakerttunen, luhtakuusio, luhtakärpänen, luhtalemmikki, luhtaniitty, luhtarentukka, luhtasirkka
Aiheesta muualla
[muokkaa]Viitteet
[muokkaa]- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 353. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.