luetteloija
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]luetteloija (12)
- henkilö, joka luetteloi
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | luetteloija | luetteloijat |
| genetiivi | luetteloijan | luetteloijoiden luetteloijoitten (luetteloijain) |
| partitiivi | luetteloijaa | luetteloijoita |
| akkusatiivi | luetteloija; luetteloijan |
luetteloijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | luetteloijassa | luetteloijoissa |
| elatiivi | luetteloijasta | luetteloijoista |
| illatiivi | luetteloijaan | luetteloijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | luetteloijalla | luetteloijoilla |
| ablatiivi | luetteloijalta | luetteloijoilta |
| allatiivi | luetteloijalle | luetteloijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | luetteloijana | luetteloijoina |
| translatiivi | luetteloijaksi | luetteloijoiksi |
| abessiivi | luetteloijatta | luetteloijoitta |
| instruktiivi | – | luetteloijoin |
| komitatiivi | – | luetteloijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | luetteloija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |