lorahtaa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

lorahtaa (53) (taivutus[luo])

  1. (nesteestä) pudota (kerralla tai yhtäkkiä) ilman halki läpimitaltaan noin senttimetrin vanana päästäen pinnalle osuessaan kovahkon äänen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlorɑht̪ɑːˣ/
  • tavutus: lo‧rah‧taa

Etymologia[muokkaa]

momentaanijohdos verbistä lorista

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]