lopahtaminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]lopahtaminen (38)
- teonnimi verbistä lopahtaa
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lopahtaminen | lopahtamiset |
| genetiivi | lopahtamisen | lopahtamisten lopahtamisien |
| partitiivi | lopahtamista | lopahtamisia |
| akkusatiivi | lopahtaminen; lopahtamisen |
lopahtamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lopahtamisessa | lopahtamisissa |
| elatiivi | lopahtamisesta | lopahtamisista |
| illatiivi | lopahtamiseen | lopahtamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lopahtamisella | lopahtamisilla |
| ablatiivi | lopahtamiselta | lopahtamisilta |
| allatiivi | lopahtamiselle | lopahtamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lopahtamisena (lopahtamisna) |
lopahtamisina |
| translatiivi | lopahtamiseksi | lopahtamisiksi |
| abessiivi | lopahtamisetta | lopahtamisitta |
| instruktiivi | – | lopahtamisin |
| komitatiivi | – | lopahtamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lopahtamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
lopahtamis- | |