lommo
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈlomːo/
- tavutus: lom‧mo
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lommo | lommot |
genetiivi | lommon | lommojen |
partitiivi | lommoa | lommoja |
akkusatiivi | lommo; lommon |
lommot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | lommossa | lommoissa |
elatiivi | lommosta | lommoista |
illatiivi | lommoon | lommoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | lommolla | lommoilla |
ablatiivi | lommolta | lommoilta |
allatiivi | lommolle | lommoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lommona | lommoina |
translatiivi | lommoksi | lommoiksi |
abessiivi | lommotta | lommoitta |
instruktiivi | – | lommoin |
komitatiivi | – | lommoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | lommo- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adjektiivit: lommoinen
- verbit: lommoontua, lommoutua
Aiheesta muualla[muokkaa]
- lommo Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1