loksahtaa
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
loksahtaa (53-F) (taivutus[luo])[1]
- päästää (hetkellinen) loksuva ääni
- asettua sijoilleen, esineestä tai asiasta
- palapelin viimeinen pala loksahti kohdalleen
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈloksɑht̪ɑːˣ/
- tavutus: lok‧sah‧taa
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: loksahdus
- verbit: loksahdella, loksauttaa
Aiheesta muualla[muokkaa]
- loksahtaa Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 53-F