lohkeaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
lohkeaminen (38)
- teonnimi verbistä lohjeta
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lohkeaminen | lohkeamiset |
| genetiivi | lohkeamisen | lohkeamisten lohkeamisien |
| partitiivi | lohkeamista | lohkeamisia |
| akkusatiivi | lohkeaminen; lohkeamisen |
lohkeamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lohkeamisessa | lohkeamisissa |
| elatiivi | lohkeamisesta | lohkeamisista |
| illatiivi | lohkeamiseen | lohkeamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lohkeamisella | lohkeamisilla |
| ablatiivi | lohkeamiselta | lohkeamisilta |
| allatiivi | lohkeamiselle | lohkeamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lohkeamisena (lohkeamisna) |
lohkeamisina |
| translatiivi | lohkeamiseksi | lohkeamisiksi |
| abessiivi | lohkeamisetta | lohkeamisitta |
| instruktiivi | – | lohkeamisin |
| komitatiivi | – | lohkeamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lohkeamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
lohkeamis- | |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- lohkeaminen Tieteen termipankissa