logografia
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
logografia (12)
- kirjoitus, jossa yksi merkki vastaa yhtä sanaa, sanakirjoitus
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈlogoˌgrɑfiɑ/
- tavutus: lo‧go‧gra‧fi‧a
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | logografia | logografiat |
| genetiivi | logografian | logografioiden logografioitten (logografiain) |
| partitiivi | logografiaa | logografioita |
| akkusatiivi | logografia; logografian |
logografiat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | logografiassa | logografioissa |
| elatiivi | logografiasta | logografioista |
| illatiivi | logografiaan | logografioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | logografialla | logografioilla |
| ablatiivi | logografialta | logografioilta |
| allatiivi | logografialle | logografioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | logografiana | logografioina |
| translatiivi | logografiaksi | logografioiksi |
| abessiivi | logografiatta | logografioitta |
| instruktiivi | – | logografioin |
| komitatiivi | – | logografioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | logografia- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. kirjoitus, jossa yksi merkki vastaa yhtä sanaa, sanakirjoitus
|