Siirry sisältöön

lipsahtelu

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

lipsahtelu (2)

  1. lipsahteleminen

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈlipsɑhˌt̪elu/
  • tavutus: lip‧sah‧te‧lu

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lipsahtelu lipsahtelut
genetiivi lipsahtelun lipsahtelujen
lipsahteluiden
lipsahteluitten
partitiivi lipsahtelua lipsahteluita
lipsahteluja
akkusatiivi lipsahtelu;
lipsahtelun
lipsahtelut
sisäpaikallissijat
inessiivi lipsahtelussa lipsahteluissa
elatiivi lipsahtelusta lipsahteluista
illatiivi lipsahteluun lipsahteluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi lipsahtelulla lipsahteluilla
ablatiivi lipsahtelulta lipsahteluilta
allatiivi lipsahtelulle lipsahteluille
muut sijamuodot
essiivi lipsahteluna lipsahteluina
translatiivi lipsahteluksi lipsahteluiksi
abessiivi lipsahtelutta lipsahteluitta
instruktiivi lipsahteluin
komitatiivi lipsahteluine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo lipsahtelu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]
  • verbi lipsahdella ((vahva) vokaalivartalo lipsahtele- ) + johdin -u

Käännökset

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]