linko
 |
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]- primitiivinen heittoase, jolla singotaan pieniä kiviä, kuulia tai tikkamaisia nuolia
- laite, jolla erotetaan neste kiinteästä aineesta tai kuivataan esim. pyykkiä; pyykkikoneen vastaava toiminto
- salaattilinko
- (kuvaannollisesti) jokin mikä levittää tehokkaasti jotakin haitallista ympäristöönsä
- viruslinko
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈliŋko/
- tavutus: lin‧ko
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | linko | lingot |
| genetiivi | lingon | linkojen |
| partitiivi | linkoa | linkoja |
| akkusatiivi | linko; lingon |
lingot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lingossa | lingoissa |
| elatiivi | lingosta | lingoista |
| illatiivi | linkoon | linkoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lingolla | lingoilla |
| ablatiivi | lingolta | lingoilta |
| allatiivi | lingolle | lingoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | linkona | linkoina |
| translatiivi | lingoksi | lingoiksi |
| abessiivi | lingotta | lingoitta |
| instruktiivi | – | lingoin |
| komitatiivi | – | linkoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | lingo- | |
| vahva vartalo | linko- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]vanha germaaninen laina[1]
Käännökset
[muokkaa]1. primitiivinen heittoase
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]hunajalinko, kuivauslinko, lumilinko, mehulinko, salaattilinko, viruslinko
Aiheesta muualla
[muokkaa]Viitteet
[muokkaa]- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 360. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.