liittoutuminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]liittoutuminen (38)
- teonnimi verbistä liittoutua
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | liittoutuminen | liittoutumiset |
| genetiivi | liittoutumisen | liittoutumisten liittoutumisien |
| partitiivi | liittoutumista | liittoutumisia |
| akkusatiivi | liittoutuminen; liittoutumisen |
liittoutumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | liittoutumisessa | liittoutumisissa |
| elatiivi | liittoutumisesta | liittoutumisista |
| illatiivi | liittoutumiseen | liittoutumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | liittoutumisella | liittoutumisilla |
| ablatiivi | liittoutumiselta | liittoutumisilta |
| allatiivi | liittoutumiselle | liittoutumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | liittoutumisena (liittoutumisna) |
liittoutumisina |
| translatiivi | liittoutumiseksi | liittoutumisiksi |
| abessiivi | liittoutumisetta | liittoutumisitta |
| instruktiivi | – | liittoutumisin |
| komitatiivi | – | liittoutumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | liittoutumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
liittoutumis- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi liittoutua + johdin -minen