Siirry sisältöön

liittolainen

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

liittolainen (38)

  1. (toinen toiselle) liiton osapuoli tai jäsen; (laajemmin) sitoutunut samanmielinen tukija

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈliːt̪ːoˌlɑi̯nen/, ['liːt̪.t̪o̞.ˌlɑ̝i̯.ne̞n]
  • tavutus: liit‧to‧lai‧nen

Etymologia

[muokkaa]

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi liittolainen liittolaiset
genetiivi liittolaisen liittolaisten
liittolaisien
partitiivi liittolaista liittolaisia
akkusatiivi liittolainen;
liittolaisen		 liittolaiset
sisäpaikallissijat
inessiivi liittolaisessa liittolaisissa
elatiivi liittolaisesta liittolaisista
illatiivi liittolaiseen liittolaisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi liittolaisella liittolaisilla
ablatiivi liittolaiselta liittolaisilta
allatiivi liittolaiselle liittolaisille
muut sijamuodot
essiivi liittolaisena
(liittolaisna)		 liittolaisina
translatiivi liittolaiseksi liittolaisiksi
abessiivi liittolaisetta liittolaisitta
instruktiivi – liittolaisin
komitatiivi – liittolaisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo liittolaise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo		 liittolais-

Käännökset

[muokkaa]
1. liiton osapuoli tai jäsen

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Synonyymit
[muokkaa]
Vastakohdat
[muokkaa]
Rinnakkaiset kirjoitusasut
[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]

Kveeni

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

liittolainen

  1. liittolainen

Meänkieli

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

liittolainen

  1. liittolainen [2]

Viitteet

[muokkaa]
  1. ↑ Vanhan kirjasuomen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 38. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2014–. ISSN 2323-3370. liittolainen (viitattu 15.2.2020).
  2. ↑ Birger Winsa (toim.): liittolainen Meänkielen sanakirja. Viitattu 15.2.2020.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=liittolainen&oldid=5164563”