liitto

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

liitto (1-C)

  1. sopimus kahden tai useamman ihmisen tai muun toimijan välisestä yhteistyöstä tms; yhdistys; järjestö
  2. (uskonto, kristinusko) Jumalan ja valittujen välinen yhteys
    Vanha liitto oli tekojen liitto vain ajalliseksi siunaukseksi, mutta uusi liitto oli ja on pelastukseksi kaikille Jumalan valituille sekä vanhan että uuden liiton aikaan.
  3. (puhekieltä) ammattiliitto
  4. (puhekieltä) avioliitto tai avoliitto

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈliːt̪ːo/
  • tavutus: liit‧to

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi liitto liitot
genetiivi liiton liittojen
partitiivi liittoa liittoja
akkusatiivi liitto;
liiton
liitot
sisäpaikallissijat
inessiivi liitossa liitoissa
elatiivi liitosta liitoista
illatiivi liittoon liittoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi liitolla liitoilla
ablatiivi liitolta liitoilta
allatiivi liitolle liitoille
muut sijamuodot
essiivi liittona liittoina
translatiivi liitoksi liitoiksi
abessiivi liitotta liitoitta
instruktiivi liitoin
komitatiivi liittoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo liito-
vahva vartalo liitto-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

johdos sanasta liittää[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

Neuvostoliitto, ammattiliitto, avioliitto, avoliitto, hansaliitto, homoliitto, keskusliitto, koeavioliitto, kuntainliitto, lesboliitto, liitonarkki, liittohallitus, liittokansleri, liittokierros, liittokohtainen, liittokokous, liittokunta, liittomuoto, liittoneuvosto, liittopresidentti, liittopäivät, liittotasavalta, liittotempus, liittovaltio, liittovaltuusto, länsiliitto, maakuntaliitto, maalaisliitto, puolustusliitto, rahaliitto, salaliitto, sanaliitto, sotilasliitto, talousliitto, tulliliitto, vaaliliitto, valaliitto, valtioliitto, veljesliitto, ystävyydenliitto, ystävyysliitto

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • liitto Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 344. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.