liitepartikkeli

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

liitepartikkeli (6)

  1. (kielitiede) suomen kielen partikkeleiden ryhmä, johon kuuluvia partikkeleita käytetään päätteiden tapaan, eivätkä ne ole itsenäisiä sanoja
    Esimerikisi -kin liitetään eriyhteyksissä edeltävään sanaan.
    Mattikin oli mukana.
    Myöskin on esimerkki erittäin pahasta tautologiasta, joko myös tai -kin.
    Juurikin niin on tyhjää puhetta, josta liitepartikkeli tulee poistaa.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi liitepartikkeli liitepartikkelit
genetiivi liitepartikkelin liitepartikkelien
liitepartikkeleiden
liitepartikkeleitten
partitiivi liitepartikkelia liitepartikkeleita
liitepartikkeleja
akkusatiivi liitepartikkeli;
liitepartikkelin
liitepartikkelit
sisäpaikallissijat
inessiivi liitepartikkelissa liitepartikkeleissa
elatiivi liitepartikkelista liitepartikkeleista
illatiivi liitepartikkeliin liitepartikkeleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi liitepartikkelilla liitepartikkeleilla
ablatiivi liitepartikkelilta liitepartikkeleilta
allatiivi liitepartikkelille liitepartikkeleille
muut sijamuodot
essiivi liitepartikkelina liitepartikkeleina
translatiivi liitepartikkeliksi liitepartikkeleiksi
abessiivi liitepartikkelitta liitepartikkeleitta
instruktiivi liitepartikkelein
komitatiivi liitepartikkeleine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]