liioitteleva
Suomi
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]liioitteleva
- sellainen, joka liioittelee
Käännökset
[muokkaa]1. liioitteleva
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]liioitteleva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä liioitella
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | liioitteleva | liioittelevat |
| genetiivi | liioittelevan | liioittelevien (liioittelevain) |
| partitiivi | liioittelevaa | liioittelevia |
| akkusatiivi | liioitteleva; liioittelevan |
liioittelevat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | liioittelevassa | liioittelevissa |
| elatiivi | liioittelevasta | liioittelevista |
| illatiivi | liioittelevaan | liioitteleviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | liioittelevalla | liioittelevilla |
| ablatiivi | liioittelevalta | liioittelevilta |
| allatiivi | liioittelevalle | liioitteleville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | liioittelevana | liioittelevina |
| translatiivi | liioittelevaksi | liioitteleviksi |
| abessiivi | liioittelevatta | liioittelevitta |
| instruktiivi | – | liioittelevin |
| komitatiivi | – | liioittelevine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | liioitteleva- | |
| vahva vartalo | liioitteleva- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |