liidin

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

liidin (33-F)

  1. jokin, jonka avulla liidetään

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈliːdin/
  • tavutus: lii‧din

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi liidin liitimet
genetiivi liitimen liitimien
liidinten
partitiivi liidintä liitimiä
akkusatiivi liidin;
liitimen
liitimet
sisäpaikallissijat
inessiivi liitimessä liitimissä
elatiivi liitimestä liitimistä
illatiivi liitimeen liitimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi liitimellä liitimillä
ablatiivi liitimeltä liitimiltä
allatiivi liitimelle liitimille
muut sijamuodot
essiivi liitimenä
(liidinnä)
liitiminä
translatiivi liitimeksi liitimiksi
abessiivi liitimettä liitimittä
instruktiivi liitimin
komitatiivi liitimine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

liidin

  1. (taivutusmuoto) genetiivi sanasta liidi

Verbi[muokkaa]

liidin

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä liitää

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • liidin Kielitoimiston sanakirjassa