lievike
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- jotain asiaa lievittävä keino tai lääke
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈlie̯ʋikeˣ/
- tavutus: lie‧vi‧ke
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lievike | lievikkeet |
| genetiivi | lievikkeen | lievikkeiden lievikkeitten |
| partitiivi | lievikettä | lievikkeitä |
| akkusatiivi | lievike; lievikkeen |
lievikkeet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lievikkeessä | lievikkeissä |
| elatiivi | lievikkeestä | lievikkeistä |
| illatiivi | lievikkeeseen | lievikkeisiin lievikkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lievikkeellä | lievikkeillä |
| ablatiivi | lievikkeeltä | lievikkeiltä |
| allatiivi | lievikkeelle | lievikkeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lievikkeenä | lievikkeinä |
| translatiivi | lievikkeeksi | lievikkeiksi |
| abessiivi | lievikkeettä | lievikkeittä |
| instruktiivi | – | lievikkein |
| komitatiivi | – | lievikkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lievikkee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
lieviket- | |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- lievike Kielitoimiston sanakirjassa