lietsoin

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lietsoin (33)

  1. lietso

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈlietsoin]

Etymologia[muokkaa]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lietsoin lietsoimet
genetiivi lietsoimen lietsoimien
lietsointen
partitiivi lietsointa lietsoimia
akkusatiivi lietsoin; lietsoimen lietsoimet
sisäpaikallissijat
inessiivi lietsoimessa lietsoimissa
elatiivi lietsoimesta lietsoimista
illatiivi lietsoimeen lietsoimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi lietsoimella lietsoimilla
ablatiivi lietsoimelta lietsoimilta
allatiivi lietsoimelle lietsoimille
muut sijamuodot
essiivi lietsoimena
(lietsoinna)
lietsoimina
translatiivi lietsoimeksi lietsoimiksi
abessiivi lietsoimetta lietsoimitta
instruktiivi lietsoimin
komitatiivi lietsoimine-
+ omistusliite

Aiheesta muualla[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lietsoin

  1. (taivutusmuoto) monikon instruktiivimuoto sanasta lietso

Verbi[muokkaa]

lietsoin

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä lietsoa