lieko

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lieko (1-D)

  1. (kasvitiede) liekokasvien (Lycopodiopsida) heimoon kuuluva putkilokasvi
  2. suohon tai tai veteen kaatunut puu
    Liekojen perkaaminen suopellosta on ollut työlästä puuhaa.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lieko lieot
genetiivi lieon liekojen
partitiivi liekoa liekoja
akkusatiivi lieko;
lieon
lieot
sisäpaikallissijat
inessiivi lieossa lieoissa
elatiivi lieosta lieoista
illatiivi liekoon liekoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi lieolla lieoilla
ablatiivi lieolta lieoilta
allatiivi lieolle lieoille
muut sijamuodot
essiivi liekona liekoina
translatiivi lieoksi lieoiksi
abessiivi lieotta lieoitta
instruktiivi lieoin
komitatiivi liekoine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

vanha germaaninen laina[1]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

katinlieko, keltalieko, ketunlieko, liekohärkä, liekokasvi, liekopuu, liekosammal riidenlieko, variksenlieko

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • lieko Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 358. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.