liehakointi
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈlie̯hɑˌkoi̯nt̪i/
- tavutus: lie‧ha‧koin‧ti
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | liehakointi | liehakoinnit |
| genetiivi | liehakoinnin | liehakointien (liehakointein) |
| partitiivi | liehakointia | liehakointeja |
| akkusatiivi | liehakointi; liehakoinnin |
liehakoinnit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | liehakoinnissa | liehakoinneissa |
| elatiivi | liehakoinnista | liehakoinneista |
| illatiivi | liehakointiin | liehakointeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | liehakoinnilla | liehakoinneilla |
| ablatiivi | liehakoinnilta | liehakoinneilta |
| allatiivi | liehakoinnille | liehakoinneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | liehakointina | liehakointeina |
| translatiivi | liehakoinniksi | liehakoinneiksi |
| abessiivi | liehakoinnitta | liehakoinneitta |
| instruktiivi | – | liehakoinnein |
| komitatiivi | – | liehakointeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | liehakoinni- | |
| vahva vartalo | liehakointi- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi liehakoida (vartalo liehakoi- ) + johdin -nti
Käännökset
[muokkaa]1. liehakoiminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- liehakointi Kielitoimiston sanakirjassa