leyhähdys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

leyhähdys (39)

  1. leyhähtäminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈley̯hæhdys/
  • tavutus: ley‧häh‧dys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi leyhähdys leyhähdykset
genetiivi leyhähdyksen leyhähdysten
leyhähdyksien
partitiivi leyhähdystä leyhähdyksiä
akkusatiivi leyhähdys;
leyhähdyksen
leyhähdykset
sisäpaikallissijat
inessiivi leyhähdyksessä leyhähdyksissä
elatiivi leyhähdyksestä leyhähdyksistä
illatiivi leyhähdykseen leyhähdyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi leyhähdyksellä leyhähdyksillä
ablatiivi leyhähdykseltä leyhähdyksiltä
allatiivi leyhähdykselle leyhähdyksille
muut sijamuodot
essiivi leyhähdyksenä leyhähdyksinä
translatiivi leyhähdykseksi leyhähdyksiksi
abessiivi leyhähdyksettä leyhähdyksittä
instruktiivi leyhähdyksin
komitatiivi leyhähdyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo leyhähdykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
leyhähdys-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä leyhähtää (leyhähd- + -ys)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]