leviävä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
leviävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä levitä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | leviävä | leviävät |
| genetiivi | leviävän | leviävien (leviäväin) |
| partitiivi | leviävää | leviäviä |
| akkusatiivi | leviävä; leviävän | leviävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | leviävässä | leviävissä |
| elatiivi | leviävästä | leviävistä |
| illatiivi | leviävään | leviäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | leviävällä | leviävillä |
| ablatiivi | leviävältä | leviäviltä |
| allatiivi | leviävälle | leviäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | leviävänä | leviävinä |
| translatiivi | leviäväksi | leviäviksi |
| abessiivi | leviävättä | leviävittä |
| instruktiivi | – | leviävin |
| komitatiivi | – | leviävine |