leve

Espanja

Adjektiivi

leve m./f. (monikko leves m./f.)

1. lievä
2. vähäpätöinen
3. kevyt

Norja

Verbi

leve

1. elää

Portugali

Adjektiivi

leve m./f. (monikko leves m./f.)

1. kevyt

Verbi

leve

1. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä levar
2. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä levar
3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 3. persoonan muoto verbistä levar

Ruotsi

Verbi

leve

1. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä leva

   Leve kungen!

   Eläköön kuningas!

Serbia

Adjektiivi

leve

1. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin genetiivimuoto sanasta levi
2. (taivutusmuoto) monikon feminiinin nominatiivimuoto sanasta levi
3. (taivutusmuoto) monikon feminiinin akkusatiivimuoto sanasta levi
4. (taivutusmuoto) monikon maskuliinin akkusatiivimuoto sanasta levi

Tanska

Verbi

leve

1. elää

Taivutus

Persoonamuodot

muoto	aktiivi	passiivi
preesens	lever[luo]	–
imperfekti	levede [luo]	–
perfekti	har levet	–
pluskvamperfekti	havde levet	–
imperatiivi	lev[luo]	–

Apuverbi

• have

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: leve
• passiivin infinitiivi: –
• partisiipin preesens: levende [luo]
• partisiipin perfekti: –