lerpallaan

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adverbi[muokkaa]

Adverbi taipuu persoonissa eli
sen lopussa olevan omistusliitteen muoto
riippuu lauseen subjektista:
persoona yksikkö monikko
1. - -
2. - -
3. lerpallaan
lerpallansa

lerpallaan (lerpalla- + omistusliite; ei vertailuasteita)

  1. velttona, löysänä
    Hänen alahuulensa oli hiukan lerpallaan, kuten tyytymättömällä pikkupojalla.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlerpɑlːɑːn/
  • tavutus: ler‧pal‧laan

Taivutus[muokkaa]

Adverbi ei varsinaisesti taivu, vaan se on omistusliitteellinen taivutusmuoto kantasanastaan, josta muissa paikallissijoissa käytetään seuraavia muotoja:

→○ allatiivi lerpalleen
adessiivi lerpallaan
○→ ablatiivi -

Etymologia[muokkaa]

lerpalla + omistusliite -an

Käännökset[muokkaa]