lepsuus

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lepsuus (40)[1]

  1. se, että on lepsu

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlepsuːs/
  • tavutus: lep‧suus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lepsuus lepsuudet
genetiivi lepsuuden lepsuuksien
partitiivi lepsuutta lepsuuksia
akkusatiivi lepsuus;
lepsuuden
lepsuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi lepsuudessa lepsuuksissa
elatiivi lepsuudesta lepsuuksista
illatiivi lepsuuteen lepsuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi lepsuudella lepsuuksilla
ablatiivi lepsuudelta lepsuuksilta
allatiivi lepsuudelle lepsuuksille
muut sijamuodot
essiivi lepsuutena lepsuuksina
translatiivi lepsuudeksi lepsuuksiksi
abessiivi lepsuudetta lepsuuksitta
instruktiivi lepsuuksin
komitatiivi lepsuuksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

sanan lepsu vartalosta leps- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • lepsuus Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40