lavitta
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- (murteellinen) tuoli
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lavitta | lavitat |
| genetiivi | lavitan | lavittojen (lavittain) |
| partitiivi | lavittaa | lavittoja |
| akkusatiivi | lavitta; lavitan |
lavitat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lavitassa | lavitoissa |
| elatiivi | lavitasta | lavitoista |
| illatiivi | lavittaan | lavittoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lavitalla | lavitoilla |
| ablatiivi | lavitalta | lavitoilta |
| allatiivi | lavitalle | lavitoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lavittana | lavittoina |
| translatiivi | lavitaksi | lavitoiksi |
| abessiivi | lavitatta | lavitoitta |
| instruktiivi | – | lavitoin |
| komitatiivi | – | lavittoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | lavita- | |
| vahva vartalo | lavitta- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |