laura
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]laura (9)
- vaihtoehtoinen kirjoitusasu sanalle lavra
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | laura | laurat |
| genetiivi | lauran | laurojen (laurain) |
| partitiivi | lauraa | lauroja |
| akkusatiivi | laura; lauran |
laurat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | laurassa | lauroissa |
| elatiivi | laurasta | lauroista |
| illatiivi | lauraan | lauroihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lauralla | lauroilla |
| ablatiivi | lauralta | lauroilta |
| allatiivi | lauralle | lauroille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | laurana | lauroina |
| translatiivi | lauraksi | lauroiksi |
| abessiivi | lauratta | lauroitta |
| instruktiivi | – | lauroin |
| komitatiivi | – | lauroine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | laura- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Ruotsi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]laura yl. (1) (yks. määr. lauran [luo], mon. epämäär. lauror [luo], mon. määr. laurorna [luo])
- (puhekieltä) liikenteessä töppäilevä nainen