laulattaa
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
laulattaa (53-C) (taivutus[luo])
- tehdä mieli laulaa
- laittaa joku laulamaan
- Opettaja laulattaa oppilaita.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈlɑu̯lɑt̪ːɑːˣ/
- tavutus: lau‧lat‧taa
Etymologia[muokkaa]
johdos verbistä laulaa (laula- + -tta- + -a)[1]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- laulattaa Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 320 ttA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.