lappuliisa

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lappuliisa (9)[1]

  1. (arkikieltä) pysäköinninvalvoja (naispuolinen)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlɑpːuˌliːsɑ/
  • tavutus: lap‧pu‧lii‧sa

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lappuliisa lappuliisat
genetiivi lappuliisan lappuliisojen
(lappuliisain)
partitiivi lappuliisaa lappuliisoja
akkusatiivi lappuliisa;
lappuliisan
lappuliisat
sisäpaikallissijat
inessiivi lappuliisassa lappuliisoissa
elatiivi lappuliisasta lappuliisoista
illatiivi lappuliisaan lappuliisoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi lappuliisalla lappuliisoilla
ablatiivi lappuliisalta lappuliisoilta
allatiivi lappuliisalle lappuliisoille
muut sijamuodot
essiivi lappuliisana lappuliisoina
translatiivi lappuliisaksi lappuliisoiksi
abessiivi lappuliisatta lappuliisoitta
instruktiivi lappuliisoin
komitatiivi lappuliisoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo lappuliisa-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9