lannistaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
lannistaminen (38)
- teonnimi verbistä lannistaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lannistaminen | lannistamiset |
| genetiivi | lannistamisen | lannistamisten lannistamisien |
| partitiivi | lannistamista | lannistamisia |
| akkusatiivi | lannistaminen; lannistamisen |
lannistamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lannistamisessa | lannistamisissa |
| elatiivi | lannistamisesta | lannistamisista |
| illatiivi | lannistamiseen | lannistamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lannistamisella | lannistamisilla |
| ablatiivi | lannistamiselta | lannistamisilta |
| allatiivi | lannistamiselle | lannistamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lannistamisena (lannistamisna) |
lannistamisina |
| translatiivi | lannistamiseksi | lannistamisiksi |
| abessiivi | lannistamisetta | lannistamisitta |
| instruktiivi | – | lannistamisin |
| komitatiivi | – | lannistamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lannistamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
lannistamis- | |