laksatiivi

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

laksatiivi (5)[1]

  1. (farmakologia) ulostuslääke

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlɑksɑˌt̪iːʋi/
  • tavutus: lak‧sa‧tii‧vi

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi laksatiivi laksatiivit
genetiivi laksatiivin laksatiivien
(laksatiivein)
partitiivi laksatiivia laksatiiveja
akkusatiivi laksatiivi;
laksatiivin
laksatiivit
sisäpaikallissijat
inessiivi laksatiivissa laksatiiveissa
elatiivi laksatiivista laksatiiveista
illatiivi laksatiiviin laksatiiveihin
ulkopaikallissijat
adessiivi laksatiivilla laksatiiveilla
ablatiivi laksatiivilta laksatiiveilta
allatiivi laksatiiville laksatiiveille
muut sijamuodot
essiivi laksatiivina laksatiiveina
translatiivi laksatiiviksi laksatiiveiksi
abessiivi laksatiivitta laksatiiveitta
instruktiivi laksatiivein
komitatiivi laksatiiveine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo laksatiivi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5