lakkoilija
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
lakkoilija (12)
- henkilö, joka lakkoilee
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lakkoilija | lakkoilijat |
| genetiivi | lakkoilijan | lakkoilijoiden lakkoilijoitten (lakkoilijain) |
| partitiivi | lakkoilijaa | lakkoilijoita |
| akkusatiivi | lakkoilija; lakkoilijan |
lakkoilijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lakkoilijassa | lakkoilijoissa |
| elatiivi | lakkoilijasta | lakkoilijoista |
| illatiivi | lakkoilijaan | lakkoilijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lakkoilijalla | lakkoilijoilla |
| ablatiivi | lakkoilijalta | lakkoilijoilta |
| allatiivi | lakkoilijalle | lakkoilijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lakkoilijana | lakkoilijoina |
| translatiivi | lakkoilijaksi | lakkoilijoiksi |
| abessiivi | lakkoilijatta | lakkoilijoitta |
| instruktiivi | – | lakkoilijoin |
| komitatiivi | – | lakkoilijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lakkoilija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. henkilö joka lakkoilee
|
|