lakeus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lakeus (40)[1]

  1. tasainen maa-alue, esim. peltoaukea, tasanko
    Pohjanmaan lakeudet.
  2. (murteellinen) lakeinen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlɑkeus/ tai /ˈlɑkeu̯s/
  • tavutus: la‧ke‧us / la‧keus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lakeus lakeudet
genetiivi lakeuden lakeuksien
partitiivi lakeutta lakeuksia
akkusatiivi lakeus;
lakeuden 		lakeudet
sisäpaikallissijat
inessiivi lakeudessa lakeuksissa
elatiivi lakeudesta lakeuksista
illatiivi lakeuteen lakeuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi lakeudella lakeuksilla
ablatiivi lakeudelta lakeuksilta
allatiivi lakeudelle lakeuksille
muut sijamuodot
essiivi lakeutena lakeuksina
translatiivi lakeudeksi lakeuksiksi
abessiivi lakeudetta lakeuksitta
instruktiivi – lakeuksin
komitatiivi – lakeuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo lakeude-
vahva vartalo lakeute-
konsonantti-
vartalo 		lakeut-

Etymologia[muokkaa]

lakea + -us

Liittyvät sanat[muokkaa]

Anagrammit[muokkaa]

kelaus, sulake, sulkea

Idiomit[muokkaa]

  • näillä lakeuksilla

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • lakeus Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40
Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=lakeus&oldid=4311426”